Grandmaster Flash Tampere-talo 16.2.2018
Hyväntuulinen Grandmaster Flash kätteli kaikki, jotka vain pääsivät eturiviin.
Perjantai oli vihdoin se päivä. Näkisin miehen, joka on vaikuttanut musiikkimakuuni todella vahvasti. Mies, joka on olennainen osa hip hop-kulttuuria. Hänen takia rakastuin levysoittimiin pienenä ja sain pakkomielteen saada myös itselleni samanlaiset. Hyvät naiset ja herrat, Grandmaster Flash. Ehkä kuitenkin aloitetaan siitä, miksi tämä mies merkitsee niin paljon minulle.
Ilman tämän miehen kädenjälkeä dj-kulttuuri olisi hyvin köyhä. Jos Grandmaster Flash on jotain minulle opettanut niin sen, että kuuntelijalla täytyy olla hauskaa. Se, että musiikki/show saa kuuntelijansa mukaansa. Itse dj:nä parikymmentä vuotta soittaneena numero yksi on se, että ihmiset nauttivat kuulemastaan.
Kun kiinnostuin hip hopista, niin valtava unelmani oli tietysti omat levysoittimet ja mieluiten teknarit (Technics), koska kaikki kovat jätkät käyttivät niitä :). Eihän niihin tietenkään ollut varaa, kun asuin vielä kotona. Tein töitä unelmani eteen ja parikymmentä vuotta myöhemmin sain ne ostettua. Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Nyt vasta pari vuotta levysoittimet omistaneena hymyilyttää joka kerta, kun näen ne olohuoneessani. Ehdottomasti rakkaimpia esineitä, joita omistan.
Kahta en vaihtaisi toinen on...arvaatko mikä?
Itselleni skrätsäys (levyjen vinguttamiseksi joku voisi kutsua) ei ole ollut se juttu soittaessani levyjä. Enemmänkin levyjen/kappaleiden yhdisteleminen. Silloin tällöin kappaleen nopea vaihto seuraavaan toimii skrätsäyksen kautta . Grandmaster Flash taitaa nämä kummatkin taidot niin hyvin, että jopa pelotti katsoa keikalla miten hyvä hän on.
Mitä keikalla sitten nähtiin? Sanoisin, että oppitunti sekä maailmanluokan dj-keikka. Grandmaster Flash kertoi miten hänen ura alkoi, kunnioitti soittelun lomassa liian aikaisin kuolleitä räppäreitä kuten 2Pac, The Notorious Big, Big Pun, Tribe Called Quest:n PhifeDawg ja kuvan Gangstarr-yhtyeestäkin tutun Gurun muistoa soittaen heiltä kappaleet setissään samaan aikaan, kun kankaalle ilmestyi kuva ja lyhyt esittely henkilöstä. Toimi todella hyvin!
Yksi kaikkien aikojen lahjakkaimpia räppäreitä, vuonna 2010 menehtynyt Guru.
Tribe Called Quest-yhtyeessä vaikuttanut Phife Dawg.
Grandmaster Flash veti keikan rautaisella ammattitaidolla ja ruokki koko ajan enemmän ja enemmän innostunutta yleisöä. Mahtavaa oli kuulla hip hop-kappaleiden välissä ihan myös pop- ja rock-musiikkia. Mestari selitti kuinka kaikki musiikkityylit ovat kuin yhtä isoa perhettä. Esimerkiksi ensimmäisten kappaleiden joukossa soi AC/DC:n Back in black. Myöhemmin kuultiin David Bowie:n Let´s dance ja Queenin Another one bites the dust. Hän miksasi kappaleet hienosti settiinsä ja osoitti, että kaikki liittyy kaikkeen. Taisipa kehua jossain välissä, että parhaat kappaleet on tehty 70-luvulla. Tässä vaiheessa pyysi kaikkia 70-luvulla syntyneitä nostamaan kädet ylös. Vuonna 1979 syntyneenä oli ilo olla yksi heistä.
Keikan jälkeen olisin voinut samantien lähteä kotiin soittelemaan vinyylejä. Jätin sen tekemättä, koska oltiin serkkupojan kanssa varta vasten varattu hotellihuone, jotta voidaan rauhassa makustella keikkaa jälkeenpäin. Itselle isoimmat/hienoimmat keikat ovat olleet Linkin Parkin keikka Kaisaniemessä sekä Foo Fighters:n Kalasatamassa muutaman vuoden takaa. Grandmaster Flash:n keikka nousi samaan seuraan. Olin keikkaa odottaessani tehnyt kovat ennakko-odotukset itselleni, mutta onneksi kaikki odotukseni täyttyivät.
Kotiin päästyäni oli pakko kaivaa esiin kappale, joka on merkittävä Grandmaster Flash:lle, mutta myös itselleni. Jos et ole kuullut kyseisen kuvassa olevan bändin coveria Apache-biisistä, niin testaa se vaikka spotify:n kautta. Kappaleen alusta löydät yhden ikonisimmista hip hop-breikeistä (kappaleen tai biitin kohta), jota ollaan käytetty iät ja ajat sen historian aikana.
